Työkalut

Alueanalyysi

Yhtenä menetelmänä asuinalueeseen tutustumisessa voidaan käyttää alueanalyysiä. Alueanalyysiä voidaan kutsua myös yhteisöanalyysiksi, profiiliksi tai aluekuvaukseksi.

Alueanalyysi on osallistava menetelmä ja sen tekeminen on prosessi, jossa kartoitetaan yhteisön tarpeita ja luodaan kokonaiskuvaa ja yhteistä näkemystä yhteisöstä. Analyysin avulla tuodaan esille asuinalueen vahvuuksia ja voimavaroja sekä kehitettäviä asioita. Alueanalyysin pohjaksi kerätään tarpeellinen faktatieto alueesta ja havaintokäynneillä voidaan tuottaa kuvaa alueesta.

(Stakes 2000a ja Stakes 2000b; Halttunen-Sommardahl, Riitta 2008, 17)

Exposure

Sosiaalialan työntekijät ovat perehtyneet alueeseen jalkautumalla opettelemalla alueella exposure -havainnointimenetelmää  syksyllä 2010 ja keväällä 2012.

(Valve 2005, Atacocugu 2010)

Kävelykierrokset

Sovelsimme tanskalainen tutkija Ivor Ambrosenin kehittämää menettelyä sosiaalialan työntekijöille asukasaktiivin kierrättäessä meitä alueella. Ryhmän sopiva koko on 8-10 henkeä asukkaita, suunnittelijoita, virkamiehiä ja muita "käyttäjiä". Kuljettava reitti määritellään etukäteen ja aikaa kävelylle sekä 5-8 pysähdykselle varataan noin 1,5 tuntia.

 

Reitillä ja pysähdyspaikoilla kukin osallistuja kirjoittaa omat huomionsa muistiin ilman keskustelua. Yhteinen keskustelu ja purkutilaisuus järjestetään heti kävelyn jälkeen. Silloin kirjataan kunkin pysähdyspaikan muistiinpanot. Apuna tilanteiden mieleen palauttamiseksi voi käyttää dioja, kuvia tai videota reitistä.

(Stakes 1996) 

Looginen malli

Osaan projektista saimme pienhakerahoitusta ja ohjausta loogisen mallin käyttämiseen. Looginen malli on hyvä tapa kuvata olemassa olevaa toimintaa, tai suunnitteilla toimintaa ja se toimii erittäin hyvänä lähtökohtana arvioinnin tekemiselle.  Jäsensimme lyhyen ja pitkän tähtäimen tavoitteita, tuloksia ja tuotoksia sekä arvioimme sen avulla hankkeen toteutumista.

Yhteisösosiaalityön kehittämisprosessi

Asuinalueeseen tutustumalla ja hankkimalla sitä koskevaa tietoa, jonka avulla

1. Arvioidaan kokonaisvaltaisesti tarpeita ja resursseja erityisesti huono-osaisten asukkaiden tarpeista lähtien.
2. Tärkeää on luoda kumppanuutta yhteisön avainhenkilöiden kanssa.
3. Kolmannessa vaiheessa luodaan yhteinen toimintasuunnitelma toimijoiden kesken.
4. Neljännessä vaiheessa suunniteltu interventio toteutetaan yhteistoiminnassa,
5. Viidennessä vaiheessa mobilisoidaan voimavaroja ja lopuksi toimintaa tutkitaan ja arvioidaan.

 

(Paul Stepneyn ja David Evans 2000, 114)